maanantai 27. huhtikuuta 2015

Pariisi, osa 3

Pariisi, 13.-16.3.2015

Lue osa 1 tästä ja osa 2 tästä.

Päivä 3

Martti Luther uhosi aikanaan istuttavansa omenapuun vielä tänään, vaikka tietäisi maailmanlopun tulevan huomenna. Siinä oli miehellä melko optimistinen ajattelutapa. Tiedä sitten, onko vastaava horjumaton tulevaisuudenusko hartaille uskovaisille tyypillistä yleisemminkin.

Minä olen enemmän tiedeuskovainen, joten en näe puiden istutuksessa mieltä enää maailmankaikkeuden viimeisillä hetkillä: jos loppu tulee, niin sen pituinen se. Apokalypsin aattona tuhlaisin viimeiset hetkeni puiden istutuksen sijasta astutuspuuhissa.

Mutta se siitä. Pohjustukseni tarkoitus oli johdatella lukija - vakaumuksesta riippuen - joko hauskoilla tai mauttomilla sanankäänteillä hieman Harmageddonia maallisempien loppujen ääreen.

Viimeinen Pariisin päivämme nimittäin kului elämän ja kuoleman kysymysten äärellä.

Aamupäivän kuljeskelimme Père-Lachaisen hautausmaalla ja mietimme, mitä meistä ihmisisistä lopulta jää jäljelle, kun siirrymme ajasta ikuisuuteen.

Illalla puolestaan pohdiskelimme, mitä jätämme jälkeemme; koko reissun odotetuin ohjelmanumero oli sunnuntai-illallinen 81-vuotiaan Jim Haynesin luona. Ja tuosta illallisesta muodostui kaikkien aikojen reissukokemus numero yksi. Niin ylivoimainen pappa on Haynesin Jimmy!

maanantai 13. huhtikuuta 2015

Pariisi, osa 2

Pariisi, 13.-16.3.2015

Osan 1 voit lukea tästä.

Päivä 2

Varhain lauantaiaamuna Le Marais on niin hiljainen, ettei uskoisi olevansa yhdessä maailman suurimmista metropoleista. Kävin aamusauhuilla kahdeksan maissa ja reippailin samalla kulmakauppaan ostamaan hammastahnaa, jota emme edellisiltana muistaneet ostaa.

Kauppa oli vielä kiinni eikä kaduilla näkynyt ristinsielua. Jouduin siis palaamaan tyhjin käsin kertomaan Katrille, että hampaiden pesu siirtyy tunnilla. Voiko romanttisemmin aamu Pariisissa alkaa kuin paskanmaulla suussa?

perjantai 10. huhtikuuta 2015

Pariisi, osa 1

Pariisi, 13.-16.3.2015

Meinasi läikähtää kahvit kintuille yhtenä tavanomaisena aamuna töissä joulukuun alussa, kun Facebookissa silmiini osui ohittamattoman kova tarjous: Lennot Pariisiin 73 euroa.

Lähetin samalta seisomalta tarjouksen Katrille, ja alla olevasta neuvonpidostamme näkee, ettei Katrille tarvitse korulauseita esittää, jotta tämän saa houkuteltua reissuun.

 

Soitin vielä perään: "Ehditkö varata noi lennot, kun mä en töissä pysty?"

Vartin päästä Katrilta tulikin jo tekstiviesti: "Bonjour! Varattu 13.-16.3. Pariisi." Sinne sitten!